Ryhmien ohjaus ja fasilitointi
Jokaisen työyhteisön on aika ajoin tarpeellista pysähtyä kehittämään toimintaansa. Työyhteisöjen ja muiden ryhmien kanssa työskennellessä tärkein tehtävämme on usein saada ryhmä hyvään vuorovaikutukseen keskenään.
Ohjaamme ryhmän työskentelyä niin, että se työskentelee tehokkaasti yhdessä saavuttaen tavoitteitaan. Samalla myös opitaan sujuvaa yhdessä työskentelyä. Ryhmä tuottaa pääasiassa itse työskentelyn sisällöt ja me ohjaamme ryhmää niin, että sisältöjen tuottaminen on mahdollista. Tehtävämme on toimia ryhmän vuorovaikutuksen helpottajina eli fasilitaattoreina.
Fasilitaattori auttaa ryhmän jäseniä muodostamaan ja kirkastamaan työskentelyn tavoitteita, hyödyntämään omaa sekä toisten osaamista ja sitoutumaan tavoitteiden mukaiseen tulokselliseen toimintaan. Prosessien ohjauksen tärkeimpänä välineenä ovat erilaiset osallistavat työskentelymenetelmät.
Ihmisten osallistaminen tuo esiin heidän näkemyksiään ja osaamistaan. Yhdessä työskennellen on mahdollista sopia yhteisistä pelisäännöistä ja luoda yhteistä merkitystä omaa työtä ja työyhteisöä koskeville asioille. Fasilitoiva työskentelytapa sopii parhaiten silloin, kun työyhteisö on kehittämässä toimintaansa, muuttamassa organisaatiota, tarkentamassa strategiaa tai käynnistämässä uuden tiimin tai johtoryhmän toimintaa.
Käytämme hyväksemme voimavara- ja ratkaisusuuntautunutta ajattelutapaa suunnitellessamme ja toteuttaessamme valmennuksia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Olemme kirjoittaneet eri julkaisuihimme osallistavien ja aktivoivien työskentelymenetelmien käytöstä ja valmennamme niiden käyttöön ryhmänohjaajia, kuten kouluttajia, perehdyttäjiä, työnohjaajia sekä esimiehiä.
Työyhteisöä voi kehittää myös pelaamalla
Hyvän ryhmän mysteeri -peli on ryhmän kehittämisen työkalu. Kunkin pelikerran tavoite suunnataan ryhmän tarpeiden mukaan. Kyseessä voi olla muutoksen ymmärtäminen, strategian sisäistäminen tai ryhmän toiminnan ja työyhteisötaitojen kehittäminen.
Pelin hyödyt
- Inspiroi syvälliseen keskusteluun
- Auttaa ratkaisemaan ryhmän todellisia ongelmia
- Lisää ymmärrystä ryhmän jäsenten erilaisia ajattelutapoja kohtaan ja toisten tuntemista
- Kehittää vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja
- Lisää ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä oman ryhmän onnistumiseen vaikuttavista asioista
- Luo suuntaa yhteisille toimintaperiaatteille
- Synnyttää iloa!
Esimerkkejä työyhteisöjen kehittämisestä ja fasilitoinnista:
- Työyhteisöjen kehittämispäivien ohjaus
- Luottamus ja sen vahvistaminen työyhteisöissä
- Oppivan ja kehittävän ilmapiirin vahvistaminen
- Dialogisuus ja sen kehittäminen arjen toiminnassa
- Parempaa palautetta
- Hyvän ryhmän mysteeri -lautapelin pelaaminen
- Palaverien parantaminen
Peli oli ihan huippu! Porukkamme totesi, että tuli puhuttua muutamassa tunnissa enemmän kuin varmaan vuoteen ja olemme aika monta kehittämissessiota käyneet läpi.
– Maarit Nurmijoki-Matilainen
Asiakaskertomuksia
Muutosten pohtiminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä
Asiakkaana olevassa yrityksessä oli tapahtumassa paljon muutoksia. Yritys halusi antaa työntekijöille mahdollisuuden tarkastella muutoksia omassa työyhteisössä ja ideoida yhdessä toiminnan kehittämistä. Tämän tavoitteen pohjalta laadittu valmennus koostui ennakkokyselystä, joka lähetettiin kaikille työntekijöille, esimiesten valmennuspäivästä ja koko työyhteisön valmennuspäivästä (kahdessa eri ryhmässä). Valmennuspäivien aikana luodut ideat kerättiin yhteen ja esimiehet ottivat kontolleen jatkaa niiden pohjalta. Osa toteutettiin heti ja osa myöhemmin. Tässä vaiheessa toteuttamiskelvottomat perusteltiin henkilöstön yhteisellä foorumilla.
Yhteisen katon alle
Asiakasyrityksen kaksi osastoa olivat yhdistymässä. Samalla kaikki koottiin yhteisiin uusiin tiloihin. Muutokseen liittyi monenlaista epävarmuutta ja epäluuloa. Yrityksessä oli tehty jo paljon valmistelutyötä muutoksen toteuttamiseksi. Ennen varsinaista yhdistymistä ja muuttoa kaikille uuteen yksikköön siirtyville järjestettiin yhteinen kehittämispäivä tevereläisten kanssa. Ennen kehittämispäivää osallistujille lähetettiin lyhyt kysely, jossa kysyttiin yhdistymiseen liittyviä odotuksia ja pelkoja. Kyselystä tehtiin yhteenveto, joka esiteltiin kaikille kehittämispäivän aluksi. Sen pohjalta lähdettiin työskentelemään yhdessä.
Aluksi osallistujat työskentelivät pienryhmissä vanhojen tuttujen työkavereiden kanssa, mutta päivän kuluessa ryhmiä vaihdeltiin niin, että kaikki pääsivät työskentelemään pienemmissä ryhmissä kaikkien kanssa. Tevereläisten tehtävänä oli toimia yhteisen työskentelyn mahdollistajina eli fasilitaattoreina. Päivän päätteeksi yhdistyminen tuntui osallistujista turvallisemmalta ja uudella yksiköllä oli suunnitelma, miten edetä jatkossa, jotta yhdistyminen olisi mahdollisimman onnistunut.
Perehdyttämisen kehittäminen
Teveren asiakkaana olevassa yrityksessä havahduttiin tarpeeseen kehittää perehdyttämisen organisointia ja työnjakoa. Henkilöstöyksikössä oli tehty alustavia suunnitelmia, miten perehdyttämistä olisi hyvä kehittää. Suunnitelmaan kaivattiin kuitenkin perehdyttämis- ja työnopastustyötä tekevien näkemyksiä ja ideoita. Alustava suunnitelma lähetettiin nimetyille perehdyttäjille ja heiltä pyydettiin arvioita ja kommentteja siihen. Vastaukset lähettiin suoraan Teverelle. Teveressä vastauksista tehtiin yhteenveto, jonka pohjalta keskustelua jatkettiin yhteisessä kehittämispäivässä perehdyttäjien ja henkilöstönkehittäjien kanssa. Kehittämispäivän päätteeksi asiakkaalla oli valmis tiekartta, johon oli merkitty, kuka tekee, mitä tekee ja mihin mennessä. Tässäkin tapauksessa tervereläisten tehtävänä oli ensisijaisesti toimia työskentelyn fasilitaattoreina.
