31.05.2018
Teksti: Raija Peltola

”Tässä ei ole mitään järkeä”, ajattelee tiimipalaverissa istuva työntekijä kuunnellessaan uutta strategiaa ja sen mukaisia toimintamalleja. Miten tarina jatkuu? Kertooko hän ääneen ajatuksensa ja miten niihin reagoidaan vai onko hän vaiti ja alkaa toimia oman ajatuksensa pohjalta?

Ajatuksemme johtavat toimintaan. On siis tärkeää ajatella, miten ajattelee. Työelämässä on myös tärkeää ottaa huomioon, miten tiimissä tuotetaan ja viljellään ajatuksia. Ja toisaalta, millaisia ajatuksia on kunkin näkyvissä olevan käyttäytymisen taustalla.

Ajattelu on taito, joka uuden opetussuunnitelman mukaan kuuluu peruskoulussa opetettaviin asioihin. Miten sinä olet oppinut ajattelemaan? Ajattelua voi kehittää arjessa, yhdessä tai erikseen. Joku tekee sitä työpöydän ääressä yksin, toinen tarvitsee yleisön ulkoistaessaan sisäistä pölinäänsä. Kokemusten ja oppimisen tuloksena syntyvää pohdintaa kutsutaan usein sanalla reflektio. Yhteinen reflektio on vaativa laji, koska se altistaa työyhteisön jäseniä erilaisille näkemyksille. Toisen ajattelua ei ole aina helppoa kunnioittaa.

Arto Pietikäinen on mainiosti todennut, että ajatukset tuottavat ongelmia vain, jos emme kykene näkemään niitä mielemme tuotteina, vaan sekoitamme ne tosiasioihin. Kuinka moni sinun ajatuksistasi on totta? Meistä moni sulautuu ajatuksiinsa ja alkaa pitää niitä sekä totena että tärkeämpinä kuin muiden ajatuksia. Siksi on tärkeää tunnistaa ajatuksensa, puhua ne ääneen ja kyetä kuuntelemaan työkaverin aivan toisenlaisia mielen tuotteita.

Palaverissa kysymykset ”Miten opitte viime viikolla? Miten kehititte omaa toimintaanne viime viikolla?” tai ”Mikä vaikutti onnistumiseemme tiiminä viime kuussa?” herättävät ajattelua. Nämäkin kysymykset raapaisevat vain pintaa, mutta saavat ihmiset kuitenkin tiedostamaan ajatteluaan. Näihin kysymyksiin liittyvät miksi-kysymykset vievät vielä pidemmälle tiedostamattomiinkin käsityksiin ja oletuksiin.

Ajattelun taitojen kehittäminen edellyttää sinnikkyyttä. Jos esimies ottaa tavakseen 10 minuuttia ennen palaverin päättymistä kysyä: ”Mitä asioita opitte viime viikolla?, niin todennäköisesti ensimmäisellä kerralla kukaan ei osaa vastata mitään. Jos tämä on jo tuttu aihe niin joku vastaa ehkä ”huomasin että sain tosi nopeasti apua, kun kysyin chatissa. Turhaan olisin pähkäillyt itse.” Siitä voi jatkaa pohtimalla sitä, missä asioissa tyypillisesti kysymme työkaverilta ja miksi. Samoin voidaan yhdessä ottaa esille ne asiat, missä on vaikeaa pyytää apua.

Ajattelutreeni eli ohjattu keskustelu on mitä parhainta yhteistyötä edistävää ja konflikteja ehkäisevää toimintaa. Työelämässä sen on tärkeää olla ratkaisukeskeistä ja positiivista. Positiiviset tunteet parantavat huomio- ja havaintokykyämme ja sitä kautta ajattelua. Hyvän ajattelun lisäksi tarvitaan hyvää ajattelun ohjausta.

Teksti on julkaistu myös HENRYn blogissa.