27.09.2018
Teksti: Sara Sandström & Raija Peltola

Kehityskeskustelun ei ole tarkoitus korvata spontaania palautetta, kahvipöytä- ja käytäväkeskusteluja. Tärkeitä asioita ei kannata pantata turhaan kehityskeskusteluun, vaan ne on hyvä käsitellä, kun ne ovat ajankohtaisia. Päivittäinen vuorovaikutus työpaikalla on tarpeen eikä kehityskeskustelu voi korvata, vaan ainoastaan täydentää ja tukea tätä vuorovaikutusta.
Kehityskeskustelun voi järjestää myös ryhmäkeskusteluna. Näissä vinkeissä keskitymme kuitenkin juuri esimiehen ja alaisen kahdenväliseen kehityskeskusteluun.

1. Keskustelun puitteet kuntoon

Kehityskeskustelu on tärkeä pitää paikassa, joka on häiriötön ja jossa voi puhua luottamuksellisesti. Esimiehen on etukäteen kerrottava koko työyhteisölle omat tai organisaation tavoitteet ja raamit kehityskeskusteluille. Järjestelyilläkin voi olla väliä. Turvallisinta on, että kaikki tavataan samassa paikassa, esimerkiksi neuvotteluhuoneessa, ja että tapaamisjärjestys on satunnainen tai työntekijöiden valittavissa.
Aikaa on hyvä varata noin 1,5-2 tuntia.

2. Valmistaudu

Sekä esimiehen että alaisen tulee valmistautua kehityskeskusteluun. Paljon parjatusta kehityskeskustelulomakkeesta voi olla apua valmistautumisessa ja keskustelun jäsentäjänä. On kuitenkin tärkeätä muistaa, ettei lomake saa kahlita keskustelua, vaan se toimii ainoastaan tukena. Jos jompikumpi keskustelun osapuoli haluaa keskustella asiasta, jota ei lomakkeelta löydy, on myös sille annettava tilaa.

3. Älä mene kehityskeskusteluun haukkumaan tai hymistelemään

Kehityskeskustelussa käydään läpi mennyttä eli tuloksia, tulevaisuutta eli tavoitteita sekä nämä kaksi yhteen liittävää eli kehittymistä. Aito ja avoin vuorovaikutus on edellytys kehityskeskustelun onnistumiseen.
Kannusta toiminnallasi

• arvostukseen ja kuuntele aktiivisesti. Kehityskeskustelu ei ole kummankaan osapuolen monologi.
• molemminpuoliseen arviointiin ja palautteen jakamiseen. Jotta tilanteesta ei tulisi lyttäystilaisuus, varmista, että esiin otetuista asioita kunnossa olevia asioita on enemmän kuin korjattavia
• työn merkitystä ja iloa korostaviin huomioihin

4. Miten tästä eteenpäin?

Keskustelun lopuksi on vielä hyvä kerrata ja kirjata ylös, mitä tuokion aikana on sovittu ja mitä toimia nämä sovitut asiat vaativat. Ylös kirjattuihin tavoitteisiin on helppo palata myöhemmin. Omat tavoitteet voi asettaa näkyville, esimerkiksi kiinnittämällä ne työpisteen seinään muistuttamaan itsestään.
Muutaman kuukauden kuluttua olisi hyvä yhdessä arvioida onko sovittuun suuntaan päästy. Jonkinlainen minikehityskeskustelu voi silloin olla paikallaan.

5. Onnistunut kehityskeskustelu vaatii oikeanlaisen ilmapiirin vuoden ympäri

Kehityskeskustelu ei voi olla ainoa aika, kun työntekijä saa ja antaa palautetta työstään. Työpaikalla tulee vaalia hyvää vuorovaikutusta ja luottamusta ympäri vuoden. Hyvän ja avoimen vuorovaikutuksen edellytyksenä on luottamuksen ilmapiiri työyhteisössä.
Kehityskeskustelussa on tarkoitus kerätä yhteen ja katsoa suurta kokonaisuutta sen sijaan, että käytäisiin läpi viime viikon onnistunutta palaveria. Toki yksittäisiä onnistumisia ja kehittymisen paikkoja voi ja tuleekin ottaa esille, mutta pääpainona tulisi olla laajempi kokonaisuus ja suunta.

6. Yksi vai monta kehityskeskustelua?

Suositeltavaa olisi käydä erilaisia keskusteluja vuoden mittaan vähintään neljä ja määrästä riippuen ajankäyttö ja painotukset voivat olla monenlaisia. Näin jatkuva vuorovaikutusta ja keskusteluissa sovittujen asioiden seurantaa voidaan parantaa entisestään.

Kehityskeskustelu ei ole kuollut! Nämä keskustelut ovat tärkeitä koko työyhteisön kannalta, sillä niissä työntekijät pääsevät pohtimaan työnsä merkitystä ja siinä kehittymistä. Käytäväkohtaamiset ja spontaani palautteen anto on tärkeää, mutta myös rauhallisempia ja kokonaisuutta laajasti katsovia kehityskeskusteluja tarvitaan. Ne auttavat nimensä mukaisesti työntekijöitä, työyhteisöä ja koko organisaatiota kehittymään.