16.01.2017
Teksti: Raija Peltola

Huolikustannusten syntyminen

Oletetaan, että esimies on uusi, kiireinen tai ei paneudu tiimin toiminnan johtamiseen. Syntyy huolia. Ne ovat ristiriitaisia näkemyksiä, oletuksia tai uskomuksia, joita puretaan työkavereiden kesken tai mietitään yksin oman työpäivän aikana. ”Kannattaako tätä jatkaa pidemmälle?” tai ”Millähän päällä Maija on tänään?”

Oletetaan, että yksittäinen tiimiläinen käyttää huolehtimiseen aikaa keskimäärin 15 minuuttia per päivä. Kahdeksan hengen tiimissä aikaa kuluu kuukausitasolla 40 tuntia. Vuodessa aikaa kuluu jo satoja tunteja, ellei esimies havahdu purkamaan kertyneitä uskomuksia tai huolia.

Ei ole yhteisöä tai tiimiä, jossa kissojen nostaminen pöydälle haittaisi. Ilman sovittua aikaa ja paikkaa kertynyt paha mieli nousee ryöpsähdyksenä kahvitunnilla, kiristää työkavereiden välejä tiukassa tilanteessa tai näkyy poissaolevana asiakaspalveluna.

Huolikustannusten vähentäminen

Jokaisessa tiimissä on vahvistettava koko joukon yhteistä ymmärrystä. On annettava ja vastaanotettava palautetta sekä jaettava hiljaista tietoa ja tunteita. Yhdessä oppiminen antaa energiaa koko yhteisölle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jotain piilossa olevaa tehdään näkyväksi. Joku kokee ylpeyttä jakamastaan asiasta, toinen havahtuu työkaverin osaamiseen, kolmas lisää ymmärrystään strategiasta. Oppiva työyhteisö panostaa jatkuvasti osaamisen ja ideoiden jakamiseen.

Mitä tämä tarkoittaa huolikustannusten kannalta? Mitä enemmän asioista puhutaan suunnitelmallisesti, sitä vähemmäksi näiden kustannusten osuus muodostuu. Organisoidulla keskustelulla saadaan nopeasti aikaan tavoitteellisuutta ja yhteishenkeä. Jo muutamassa tunnissa ryhmä voi luoda yhteistä näkemystä ja ratkaista ongelmia, jotka ovat huolestuttaneet jo viikkoja, jopa kuukausia. Ryhmä löytää täysin uudenlaista puhtia. Keskitytään työssä onnistumiseen ja oikeaan suuntaan menemiseen.

Pelaamalla kissat pöydälle turvallisessa ilmapiirissä

Oppimistilanteessa turvallisuus on tärkeää. Keskustelussa on mahdollistettava mielipiteiden ja näkemysten esille tuominen siten, että ei ole vaaraa joutua naurunalaiseksi. Fasilitoiduissa tiimin kehittämispäivissä tämä toteutetaan pari- ja ryhmätyöskentelyn turvin. Lautapeliä pelattaessa turvaa antavat valmiiksi muotoillut kysymykset ja tasapuolisuus – jokainen on vuorossa. Peli yllättää kysymyksillään. Se laittaa liikkeelle uusia ajatuksia. Pelin vetäjän, eli valmentajan tehtävä on syventää esille nousseita keskusteluteemoja.

Sanoilla on eri merkitys eri ihmisille, ja siksi niitä on avattava. Mitä tarkoittaa luottamus tai avoimuus? Millaiset pelisäännöt ovat tarpeen työyhteisössä tai tiimissä? Miten palautetta jaetaan? Työyhteisölle ratkaisevan tärkeät asiat selviävät pelatessa paremmin kuin palavereissa. Rento peli synnyttää uusia ideoita. Kun keskustelu soljuu, ristiriidoille jää vähemmän tilaa.

Helsingin kaupungilla useat esimiehet ja alaiset toteuttavat kehityskeskustelun pelaamalla – hyvin kokemuksin. Teveren ja Decanetin kehittämä ”Hyvän ryhmän mysteeri” – lautapeli räätälöidään tiimin tai työyhteisön tarpeisiin. Se on todellista täsmäkehittämistä työyhteisöryhmille. Peli vahvistaa yhteenkuuluvuutta, kehittymisen intoa ja luovaa ajattelua. Pelaaminen myös opettaa, että jokaisen mielipide on arvokas.

Mitä selkeämpiä toiminta ja ajattelu ovat, sitä vähemmän on tilaa työyhteisöissä muhiville ristiriidoille. Vuorovaikutuksen organisointi ehkäisee työyhteisösi ristiriitoja.