Kirja-arvostelu: Moninaisuuden johtaminen – ytimessä johtajan itsetuntemus
Sari Ajanko, Suomen Liikekirjat 2016, ISBN 978-951-538-8
Teksti: Raija Peltola
Sari Ajanko kutsuu kirjassaan matkalle, jossa etappeina ovat moninaisuuden johtaminen, ihmistuntemus, itsetuntemus ja itsensä johtaminen. Kirjoittaja on pistänyt persoonansa peliin ja kattanut kokemuksensa pöytään. Kirjan helppolukuisuus perustuu kirjoittajan dialogiselle ja valmentavalle kirjoitustyylille. Kirjaa voi pitää myös kokeneen johdon valmentajan välitilinpäätöksenä.
Kirjassa on kaksi osaa, Moninaisuuden johtaminen ja ihmistuntemus sekä Johtajan itsetuntemus ja itsensä johtaminen. Näihin liittyen lukija pääsee perehtymään moniin erilaisuusmalleihin, erityisesti enneagrammiin, ja johtajalle tarpeellisiin taitoihin.
Kirjoittaja toteaa, että moninaisuustietoisuus on aktiivista työsuojelua. Hän haluaa erottaa termit erilaisuus ja moninaisuus. Monentyyppisestä sukupuolen, iän ja kulttuurin huomioon ottamisesta hän haluaa edetä tarkastelemaan vielä haasteellisempaa asiaa eli persoonallisuuteen liittyvän erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista.
Esimiesvalmennuksissani olen usein huomannut itsestä poikkeavan ajattelutyylin hämmentävän esimiestä. Hämmentävimpiä ovat ihmiset, joiden toimintaa on vaikea ymmärtää. Usein myös tämänkaltaiset alaiset kuormittavat esimiestä erityisen paljon. Kirjan tarjoama muutospolku moninaisuuden johtamiseen on Tietoisuus – Hyväksyntä – Arvostus – Toiminta – Jatkuva harjoittaminen.
Kirjoittaja haluaa painottaa, että valitsemalla sanan moninaisuus hän haluaa ilmentää moninaisuuden paradoksaalista luonnetta: sama asia, joka usein nähdään kielteisenä tai vähintään haasteellisena, on olemukseltaan myös äärimmäisen myönteinen ja tavoiteltava. Kirjan toista osaa perustellaan sillä, että moninaisuuden johtaminen vaatii johtajalta vankkaa itsetuntemusta.
Johtamisotteen pohjalla on usein kultainen sääntö: Tee niin kuin haluat itsellesi tehtävän. Tämä on harha, sillä se mikä toimii johtajalle itselleen, ei välttämättä toimi läheskään yhtä hyvin – tai lainkaan – muille.
Kirjaan on haastateltu 12 johtajaa ja heidän ajatuksensa rikastavat kirjan teemoja. Siteeraan heistä yhtä: Tuike Karppinen toteaa: ”Johtajana muista että olet työroolissa. Pidät itsestäsi huolen. Rooli ei saa näkyä, mutta se pitää omassa mielessä erottaa. Se on ainoa tapa estää loppuun palaminen.”
Useassa kohdassa nelikentät tai muut jäsentävät kuviot olisivat selkeyttäneet visuaalisesti hahmottavaa lukijaa. Myös tiivistys olisi tässä yli 300-sivuisessa kirjassa ollut paikallaan.
Kuka tahansa johtamisesta, vaikuttamisesta tai erilaisten ihmisten kohtaamisesta kiinnostunut saa kirjasta varmasti uusia eväitä ajatteluunsa.
