Perusidea

Osallistujat käyvät keskustelua valitusta aiheesta dialogisuuden periaattein. Kouluttaja ohjaa keskustelua teeman ja tavoitteiden mukaisesti esittämällä esimerkiksi omia huomioitaan tai tarkentavia kysymyksiä keskustelun lomassa.

Tavoite

Opetuskeskustelu soveltuu hyvin käytettäväksi kun tavoitteena on osallistujien näkemysten laajentaminen, erilaisten näkökulmien esille tuonti sekä osaamisen jakaminen. Mitään erityistä päämäärää ei kuitenkaan tarvitse asettaa keskustelulle. Opetuskeskustelun avulla voidaan luoda yhteistä merkitystä vapaasti käydyn keskustelun jälkeen, jolloin eri näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Eteneminen

Opetuskeskustelun aikana noudetaan dialogisuuden periaatteita (ks. artikkeli Aito vuorovaikutus ja dialogisuus). Keskustelu voi olla hyvin vapaata, jolloin kouluttajan tehtävänä on tarvittaessa ohjata keskustelu takaisin aiheeseen ja muistuttaa tasapuolisuudesta, jos joku tai jotkut alkavat hallita keskustelua liikaa.

Opetuskeskustelun voidaan suunnitella seuraavien vaiheiden mukaisesti:

• Keskustelun avausvaihe

o selvitetään keskustelun tavoitteet, pelisäännöt ja keskustelijoiden roolit
o tärkeää rakentaa myönteistä keskusteluilmapiiriä
o tarvittaessa käydään läpi dialogisuuden periaatteet

• Tilanteen selvittelyvaihe

o tutkitaan oppimistavoitteita ja oppimisen kannalta olennaisia asioita
o jäsennetään opittavaa asiaa eri näkökulmista
o huomioidaan, että jokainen osallistuu tässä vaiheessa

• Jäsentämisvaihe

o kouluttaja tuo tarvittaessa kouluttaja tuo lisäinformaatiota
o kouluttaja voi johdatella kysymyksin oppijoita tekemään yhteenvetoja, yhdistelemään eri näkökulmia tai tarkastelemaan asiaa uudesta näkökulmasta

• Päätöksentekovaihe

o tehdään yhteenveto esille tulleista asioista, johtopäätöksistä ja jatkoideoista
o arvioidaan keskustelun kulkua (esim. osallistumisen tasapuolisuus, muiden kuuntelu, mahdollisuus ilmaista asioita)

Huomioita

Opetuskeskustelun aiheen valinta voi olla haastavaa. Keskustelua ei synny liian vaikeasta aiheesta ja toisaalta yksinkertaisesta ja helposta aiheesta keskusteleminen ei ole mielekästä. Tärkeää on valita aihe, josta voidaan olla eri mieltä ja josta osallistujilla on jo jonkinlaista osaamista tai näkemystä. Aihetta valitessa on usein myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että teemaan voidaan vaikuttaa.

Opetuskeskustelu ei sovellu suurille ryhmille, ellei ryhmää jaeta muutamaan pienempään ryhmään. Silloin kuitenkin ohjaaminen jää vähemmälle.

Muunnelmia

Yleensä opetuskeskustelu on hyvä toteuttaa piirissä ilman etäisyyttä luovia pöytiä välissä. Siitä voi kuitenkin myös tehdä toiminnallisempia versioita, ks. esim. Rastityöskentely ja Prosessikävely.

Verkossa opetuskeskustelua voi myös käydä erilaisilla oppimisalustoilla tai sosiaalisessa mediassa. Verkkoalustalla keskusteluun johdattaminen ja sen ylläpitäminen vaatii usein paljon aktiivisuutta ja aktivoimista kouluttajalta. Kun keskustelu on käynnistynyt hyvin, kouluttaja voi kuitenkin asettua myös taka-alalle ja kommentoida ja esittää syventäviä kysymyksiä ainoastaan tarvittaessa.

Kirjallisuutta

Kupias, P. (2011). Kouluttajana kehittyminen (3. painos). Helsinki: Gaudeamus.