Aarteenmetsästys

Perusidea

Osallistujat keräävät toisiltaan ideoita, ratkaisuja tai tietoa muodostamaansa kysymykseen.

Tavoite

Aarteenmetsästys soveltuu hyvin erityisesti tietopohjan laajentamiseen, ideointiin sekä tiedon soveltamiseen ja ongelmanratkaisuun. Menetelmässä hyödynnetään osallistujien olemassa olevaa osaamista fasilitoinnin keinoin.

Eteneminen

Osallistujat aloittavat ryhmissä, joissa päättävät ketkä toimivat asiantuntijoina ja ketkä aarteenmetsästäjinä. Sen jälkeen he muodostavat yhdessä kysymyksen, johon toivovat vastausta muilta ryhmiltä. Kun kysymykset on muodostettu, asiantuntijat jäävät paikoilleen ja aarteenmetsästäjät lähtevät muihin ryhmiin ”metsästämään” vastauksia ryhmänsä kysymykseen. Mukana on hyvä olla jotain muistiinpanovälinettä, jotta vastauksia voi kirjata ylös ja jakaa myöhemmin taas oman ryhmänsä kanssa. Työskentely on selkeintä järjestää siten, että yhden ryhmän aarteenmetsästäjät kiertävät ryhmänsä kysymyksen kanssa yhdessä ryhmästä toiseen esimerkiksi myötäpäivään ja siirtyvät seuraavaan ryhmään aina merkistä esim. 5-15 minuutin kuluttua. Metsästyksen jälkeen aarteenmetsästäjät palaavat omaan ryhmäänsä esittelemään asiantuntijoille saadut aarteet kysymykseen. Lopuksi kukin ryhmä vielä kiteyttää saamansa vastauksen muille ryhmille esitettävään muotoon.

Muunnelmia

Tietojen varastelussa lähdetään liikkeelle siitä, että ryhmä miettii ensin ratkaisuja, ideoita tai näkökulmia tiettyyn aiheeseen. Sen jälkeen ryhmäläiset lähtevät ”varastamaan” muiden ryhmien tuotoksia samaan aiheeseen. Lopuksi vielä palataan omaan ryhmään jakamaan ”saalis”.

Ks. Tietojen varastelu.

Kirjallisuutta

Kantojärvi, P. (2012). Fasilitointi luo uutta. Talentum: Helsinki.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ