Saako työpaikalla käyttäytyä huonosti?

Teksti: Raija Peltola

Työyhteisöissä siedetään hämmästyttävän usein esimiehen tai työntekijöiden huonoa käytöstä. ”Ei Penan huoneeseen kannata mennä ennen puoltapäivää, jos sillä on huono päivä.” Tai: ”Katan ja Marjan tempperamentit vain on niin erilaiset, riitojen välttämiseksi on parempi, että pidetään ne eri projekteissa.” Kun huonon käyttäytymisen annetaan jatkua, siitä muodostuu toimintatapa – osa yrityksen kulttuuria.

Pitääkö asiaan sitten puuttua? Kyllä, sillä se vaikuttaa sekä suoriutumiseen että ilmapiiriin. On osoitettu, että kognitiiviset taidot laskevat, jos ihminen kokee tulleensa kohdelluksi epäystävällisesti tai kaltoin. Myös se, jos joudut todistamaan moista käytöstä, laskee suorituksia.

Tutkijat selittävät tätä sillä, että jos ihminen ei koe arvostusta, tämä rasittaa pääkoppaa. Työntekijä pohtii työpaikalla näkemäänsä ja kokemaansa hakien selityksiä, miettien, miten olisi reagoitava, pohtien kenties kostoa tai kääntäen ajatuksensa pois asiasta. Kaikki tämä syö tärkeitä emotionaalisia ja kognitiivisia resursseja.

Jo arkijärki sanoo, että työpaikalla olevien kohtaamisten ja yhteistyön on oltava kaikkia kunnioittavaa ja mielekästä. Työturvallisuudessa kiinnitetään huomiota henkiseen häirintään. Huono käytös on siis otettava työpaikalla puheeksi ja viime kädessä tämä on esimiehen vastuulla.

(Lähde: Psychologie heute, Mai 2012)

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ