Tarkoittaako paluu toimistolle paluuta lähivalmennuksiin?

16.06.2021
Teksti: Sara Sandström
Kuva: Ross Sneddon, Unsplash

Monet suuryritykset ovat jo ehtineet julistaa paluuta työpaikoille ja loppua etätyöskentelylle. Mutta kun (tai jos) työntekijät palaavat työpaikoille yhteisiin toimistoihin, palaavatko he myös luentosaleihin ja luokkahuoneisiin osallistumaan koulutuksiin ja valmennuksiin?

Kun asiantuntijatyö siirtyi verkkoon reilu vuosi sitten, siirtyivät myös Teveren koulutukset, valmennukset, työnohjaukset ja coachingit Teamsiin, Zoomiin ja Skypeen.

Vaikka etänä tapahtuva valmennus oli jo tuttua tevereläisille, paljon oli myös ratkaistava uudessa tilanteessa ja uusissa valmennusympäristöissä: Miten varmistaa, että osallistujat saavat valmennuksesta jotain irti? Miten saada aikaan vuorovaikutusta ja keskustelua? Pitäisikö kouluttajan kuva olla näkyvissä? Entä osallistujien?

Etävalmennus ei ole sama kuin lähivalmennus verkossa

Etävalmennuksessa materiaalien suunnitteluun on kiinnitettävä huomiota eri tavalla kuin lähivalmennuksessa. Fläppitaulun spontaanille käytölle ei löydy luontevaa korvaajaa etävalmennuksessa ja siksi olemmekin käyttäneet esimerkiksi PowerPointin animaatiotoimintoa aikaisempaa ahkerammin.

Reilun vuoden aikana videopalaveriohjelmat ovat kehittyneet niin, että osallistujien osallistaminen ja vuorovaikutuksen mahdollistaminen on tullut entistä joustavammaksi. Erityisesti pienryhmätoiminto on helpottanut osallistujien välistä vuorovaikutusta sekä oppimiselle ja kehittymiselle tähdellistä oivallusten ja ajatusten vaihtoa.

Etävalmennuksessa osallistavien työskentelyjaksojen ohjeistuksiin tulee kuitenkin kiinnittää lähivalmennuksia enemmän huomiota. Isossa luokkahuoneessa ryhmät voivat työskennellä samassa tilassa ja valmentaja voi seurata kaikkien työskentelyä samaan aikaan. Työskentelyohjeistusta voi tarkentaa, jos huomaa, että joku tai jotkut ryhmistä ovat ymmärtäneet ohjeet väärin. Etätyöskentelyssä se ei ole mahdollista, vaan ohjeen täytyy kerralla olla selkeä.

Vuosi etätyöskentelyä on kehittänyt etätyöskentelytaitojamme. Etävalmennuksien osallistujat ovat aiempaa varmempia teknologian käyttäjiä ja pystyvät tarvittaessa ratkaisemaan ongelmia häkeltymättä. Myös yhteydet tuntuvat parantuneen huomattavasti pandemiaa edeltäneestä ajasta. Etävalmennusten järjestäminen on huomattavasti helpompaa, kun voidaan keskittyä sisältöön eikä huomio kiinnity tekniikan toimimattomuuteen.

Etävalmennus voittaa perinteisen luokkahuonevalmennuksen monessa suhteessa. Maantieteellisesti laajalle levittyneiden organisaatioiden ei tarvitse koota työntekijöitään yhteen paikkaan valmennuksen ajaksi. Tämä tarkoittaa paitsi kustannussäästöjä myös sitä, että valmennusta ei tarvitse ahtaa mahdollisimman lyhyen ajan sisään, vaan valmennuksen eri osa-alueet voidaan käydä läpi pidemmän ajan kuluessa. Tämä mahdollistaa syvemmän oppimisen, kun tietoa ei tarvitse imeä itseensä ennätysajassa.

Osallistujien siirtymistä yhteiseen tilaan ei kuitenkaan pidä nähdä pelkästään kulueränä. Fyysinen siirtyminen helpottaa myös keskittymisen siirtämistä valmennuksen tai ohjauksen teemoihin ja tauko tämän ja muun työn välillä edesauttaa palautumista. Etävalmennuksessa palautuminen jää työntekijän omalle vastuulle.

Katoaako lähivalmennus?

Emme suinkaan ole julistamassa kuolemaa lähivalmennukselle. Lähivalmennuksella ja -ohjauksella sekä muilla kasvokkain tapahtuvilla tilaisuuksilla on ehdottomasti paikkansa työyhteisöjen kehittämisessä. Kuten olemme tämän vuoden aikana oppineet, ihmiset tarvitsevat aitoja kontakteja muiden ihmisten kanssa ja kohtaaminen on helpompaa kasvokkain.

Uskomme kuitenkin, että tulevaisuudessa, jos ja kun palaamme ainakin jossain määrin ennen pandemiaa vallalla olleisiin työskentelymuotoihin, kynnys etävalmennuksiin osallistumiseen pysyy matalana, kun taas lähivalmennuksiin osallistumisen kynnys jää korkeammalle. Valmennuksia suunnitellessa onkin hyvä pohtia tarkkaan, onko tämä sellainen valmennus, jossa nimenomaan kasvokkain kohtaamisesta olisi huomattavaa hyötyä vai kannattaisiko valmennus järjestää etänä?

Lähivalmennus on erityisen tärkeää silloin, kun opiskeltavaan asiaan liittyy epäilyjä tai negatiivisia tunteita. Samanlainen tilanne on silloin, kun työyhteisössä, jota valmennetaan tai työnohjataan, on paljon sisäisiä jännitteitä. Silloin on erityisen tärkeää, että ohjaaja ja osallistujat kohtaavat samassa tilassa ja pystyvät lukemaan myös toistensa kehonkieltä.

On siis hyvin tapauskohtaista, kumpi valmennus- tai ohjausmuoto sopii paremmin. Me Teveressä autamme mielellämme näissä pohdinnoissa.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ