Hyvää koulutusta etsimässä

Riittääkö että kouluttaja on sujuvasanainen ja hyvä esiintyjä?

31.8.2011
Teksti: Päivi Kupias

Jokainen kouluttaja haluaa onnistua tehtävässään, työskentelipä hän sitten pää- tai sivutoimisena kouluttajana. Mitä onnistunut koulutus edellyttää? Milloin koulutus on hyvää?

Käsitykset hyvästä koulutuksesta poikkeavat paljon toisistaan. Kouluttajien huomio kiinnittyy koulutusuran aikana eri asioihin ja käsitys hyvästä koulutuksesta määräytyy sen kautta. Kouluttajauran alkuvaiheessa huomio on tavallisimmin itsessä, omassa esiintymisessä ja esiintymisjännityksessä. Vähitellen kouluttajat alkavat pohtia, miten omaa koulutusta voisi monipuolistaa. Seuraavana alkaa yhä useammin tulla mieleen, oppiiko omassa koulutuksessa kukaan ja pian aletaan miettiä, millaisia laajempia vaikutuksia koulutuksella mahtaa olla. Tämän vuoksi käsitykset hyvästä koulutuksestakin vaihtelevat.

Kouluttaja esiintyjänä

Joidenkin kouluttajien ja koulutukseen osallistujien mielestä koulutus on hyvää silloin kun kouluttaja on hyvä, sujuvasanainen, jopa karismaattinen esiintyjä. Kouluttajaa pitää jaksaa kuunnella ja hänen pitää pystyä tekemään tylsästäkin asiasta mielenkiintoinen ja houkutteleva. Varsinkin aloittelevat kouluttajat painottavat paljon oman esiintymisensä merkitystä. Toki omaan asiantuntemukseenkin kiinnitetään huomiota ja myös sitä kautta itselle asetetaan suuria paineita. Kaikkiin osallistujien esittämiin kysymyksiin pitäisi osata vastata varmasti ja vakuuttavasti. Nämä kouluttajat näkevät kouluttajavalmennuksen ensisijaisesti esiintymisvalmennuksena ja huomio sekä vastuu koulutuksen onnistumisesta lepää pääasiassa kouluttajan persoonan ja asiaan liittyvän asiantuntemuksen varassa.

Kouluttaja monipuolisten opetusmenetelmien käyttäjänä

Osa kouluttajista ja koulutukseen osallistujista arvostaa ja painottaa koulutuksen monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Heidän mielestään hyvässä koulutuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä ja osallistujat voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Hyvän koulutuksen tunnistaa siitä, että osallistujat eivät pitkästy, vaan aika kuluu kuin siivillä monipuolisesti työskennellen. Tällä tavalla ajattelevat kouluttajat ovat kiinnostuneita erilaisista työskentelymenetelmistä. He kokeilevat mielellään erilaisia työskentelymenetelmiä ja hakevat myös kouluttajavalmennuksista uusia menetelmiä ja ideoita omien koulutustensa monipuolistamiseen.

Kouluttaja yksilöiden oppimisen edistäjänä

Jotkut kouluttajat käyttävät paljon aikaa pohtiakseen, miten saisivat omaan koulutukseensa osallistuvat oppimaan mahdollisimman hyvin. He panostavat paljon hyvän oppimisympäristön luomiseen ja heidän koulutustilaisuuksissaan pyritään hyödyntämään optimaalisesti kaikki oppimismahdollisuudet. Myös oppimisen laatuun kiinnitetään huomiota. Näin ajattelevat kouluttajat ovat kiinnostuneita ymmärtämään laajemmin ja syvemmin oppimiseen liittyviä tekijöitä. Tähtäin on osallistujien oppimisen ja osaamisen kehittämisessä ja oma tehtävä kouluttajana on sen edistäminen. Kouluttajavalmennuksista he hakevat lisätietoa aikuisten oppimisesta ja erilaisista oppimistyyleistä.

Kouluttaja työyhteisöjen kehittymisen tukijana

Yhä useampi kouluttaja pohtii myös sitä, mitä osallistujien oivalluksille ja oppimiselle tapahtuu sitten, kun he ovat siirtyneet takaisin omille työpaikoilleen. Voivatko osallistujat hyödyntää oppimaansa omassa työssään? Miten työyhteisön muut jäsenet suhtautuvat uusiin ajatuksiin? Tukeeko esimies alkanutta muutosta? Onko työpaikan välineistössä kenties sellaisia puutteita, jotka estävän opitun käyttöönoton? Nämä kouluttajat painottavat, että työyhteisöissä tarvitaan useamman ihmisen samanaikainen panostus, jotta muutoksia saadaan aikaiseksi. Yksittäisten ihmisten koulutus saatetaan kokea turhana. Nämä kouluttajat ovat alkaneet järjestää koulutuksiaan yhä useammin työyhteisökohtaisina erityisesti silloin, kun tavoitteena on saada aikaan muutoksia koko työyhteisön toimintatavoissa. Tällä tavalla ajattelevat kouluttajat haluavat kehittää itseään kokonaisten työyhteisöjen työskentelyn ohjaajina, eräänlaisina työyhteisövalmentajina. Kouluttajan oma asiantuntemus voi olla mukana koulutuksissa, mutta suuri painoarvo on osallistujien asiantuntemuksen kytkemisessä työskentelyn etenemiseen. Tällä tavalla ajattelevat kouluttajat hakevat kouluttajavalmennuksistakin vahvistusta ryhmänohjaustaidoilleen.

Vaikuttava koulutus

Hyvä kouluttajuus ja koulutus pitää sisällään kaikki edellä mainitut näkökulmat: kouluttajan asiantuntemuksen ja esiintymistaidot, erilaisten työskentelymenetelmien hallinnan, yksilöiden ja ryhmien oppimisen edistämisen sekä koulutuksen vaikuttavuuden tukemisen. Eri näkökulmien painotus vaihtelee erilaisissa koulutuksissa, mutta hyvissä koulutuksissa ne kaikki ovat jollain tavalla läsnä.

Usein työelämän koulutus on eristetty aidosta työympäristöstä luokkahuoneisiin. Näin yksittäinen kouluttaja näkee harvoin oman koulutuksensa vaikutuksia koko organisaation tasolla. Luentomaisessa koulutuksessa hän ei näe edes vaikutuksia yksittäisten osallistujien toiminnassa. Vaikka hän ei näitä muutoksia näkisikään, toivotut vaikutukset ovat kuitenkin hänen johtotähtensä, kun hän suunnittelee omaa koulutustaan. Koulutuksen tavoitteina pitäisikin olla muutokset osallistujien toiminnassa ja ajattelussa. Näin koulutuksesta tulee osuvampaa, kun kouluttaja miettii koulutuksen tavoitteita osallistujien oppimisen eikä yksinomaan kouluttajan asian ja esiintymisen näkökulmasta.

Toivotut toiminnan muutokset vaikuttavat siihen, millä tavalla kouluttajan pitäisi tuoda esille asioita, jotta osallistujat oppisivat olennaiset asiat. Opitut asiat taas puolestaan vaikuttavat parhaimmillaan toivottuihin toiminnan muutoksiin. Koulutuksen sisällöt valikoituvat sen mukaan mihin tähdätään. Kun päämäärä on selvillä, reitti perille pääsemiseksi on helppo valita.

Kouluttajan asiantuntijuus

Hyvän asiantuntijan ja kouluttajan erottaa toisistaan siten, että asiantuntija voi esitelmässään tuoda esiin kaiken asiantuntemuksensa, jonka hän vain suinkin pystyy ilmaisemaan sanoin. Hyvä kouluttaja puolestaan miettii, mikä palvelisi juuri tässä asiassa, tällä hetkellä ja näitä osallistujia heidän oppimisessaan ja osaamisensa kehittämisessä. Tältä pohjalta hän suunnittelee koulutuksen, joka tukee osallistujien oppimista. Voi olla, että hän tuo esiin omasta asiaan liittyvästä osaamisestaan vain 30 prosenttia tai sitten hän joutuu täydentämään osaamistaan muiden kouluttajien tai osallistujien osaamisella, jotta osallistujien oppimista tuettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvä kouluttaja mieltää olevansa ennen kaikkea palvelutehtävässä.

Kouluttajan tehtävänä ei ensisijassa ole miellyttää osallistujia, vaan toimia heidän oppimisensa edistäjänä. Oppiminen ei aina ole miellyttävää, varsinkaan jos koulutuksen aikana omat vakiintuneet käsitykset joutuvat myllerrykseen. Uuden oppiminen ja uusien toimintatapojen aloittaminen on usein vaivalloista ja aikaa vievää, eikä siihen aina olisi intoa ja jaksamistakaan. Tällöin kouluttaja ja hänen sanomansa voi aiheuttaa isonkin vastustuksen. Mitä parempi oppimisilmapiiri on, sen paremmin koulutuksessa voidaan käsitellä vaikeita ja vastustusta herättäviä aiheita avoimesti. Joskus kuitenkin asiat loksahtavat paikoilleen vasta koulutustilaisuuden lopussa, eikä itse tilaisuus ole kovin miellyttävä. Kouluttaja joutuu kuitenkin ottamaan esille myös vaikeita asioita.

Palaute ja erilaiset osallistujat

Osallistujat arvottavat asioita eri tavalla ja tarkastelevat niitä eri näkökulmista. Sen vuoksi voimme saada osallistujilta samasta koulutuksesta hyvin erilaista palautetta. Yksi voi moittia sitä, että koulutus oli liian teoreettista ja hänen vierustoverinsa valittaa, että koulutuksessa oli liian vähän teoriaa. Nämä henkilöt ovat olleet samassa tilaisuudessa, mutta palaute on täysin vastakkaista. Palautteet ovat tärkeitä koulutuksen kehittämisen kannalta. Niitä pitää lukea ja ne täytyy ottaa vakavasti. Kouluttajan on kuitenkin hyvä arvioida myös sitä, mistä lähtökohdista osallistujat antavat palautetta. Yksittäisten negatiivisten palautteiden perusteella ei välttämättä kannata lähteä muuttamaan koulutusta. Usein kuitenkin nämä yksittäiset negatiiviset palautteet jäävät kouluttajille päällimmäisenä mieleen, vaikka loput palautteista olisivat hyvinkin positiivisia.

Kouluttaminen ja kouluttajana toimiminen on kiehtovaa, mielenkiintoista ja antoisaa. Sen voi nähdä paljon syvemmin kuin vain esiintymistilanteena. Paras tapa oppia on opettaa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ