Perusidea

Menetelmän avulla edistetään osallistujien oppimista hahmottamalla heille käsiteltävää aihetta erilaisista osioista koostuvana kokonaisuutena. Kokonaiskuvan hahmotusta voidaan tehdä kouluttajalähtöisesti tai niin, että osallistujat hahmottavat kokonaiskuvan käsiteltävästä aiheesta yhteisesti.

Tavoite

Kokonaiskuvan hahmotuksen avulla osallistujat laajentavat omaa näkemystään käsiteltävästä asiasta ja muodostavat yhteisen näkökulman aiheeseen.

Eteneminen

Kokonaiskuvan hahmotus voi lähteä liikkeelle siten, että kouluttaja kysyy osallistujien ajatuksia ja näkökulmia käsiteltävästä aiheesta kirjaten vastaukset ylös esimerkiksi fläpille. Kouluttajalähtöinen kokonaiskuvan hahmotus voi olla myös aiheen esittely sisällysluettelona, prosessikuviona, kaaviona tai tarinana. Osallistujien yhteinen kokonaiskuvan hahmotus taas voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että kouluttaja pyytää osallistujia kirjoittamaan liimalapuille, mitä asioita he tietävät tai liittävät opiskeltavaan teemaan (noin 5-10 minuuttia). Tämän jälkeen liimalappuja yhdistellään ja ryhmitellään sisällön mukaan. Yksityiskohdista alkaa vähitellen muodostua kokonaisuus. Menetelmää voidaan käyttää sekä koulutuksen alussa että yhteenvetomaisesti koulutuksen päätteeksi.

Huomioita

Ihmiset ovat oppimistyyliltään erilaisia. Kun toiset haluavat nähdä asioita kokonaisuutena ennen yksityiskohtiin paneutumista, toiset lähtevät mielellään liikkeelle nimenomaan yksityiskohdista. Siten kokonaiskuvan hahmotus ei välttämättä tuota kaikille osallistujille samanlaista kokemusta oppimisen edistämisestä. Kokonaisuuden hahmotusta tärkeänä pitäville tällaisen hahmotuksen tekeminen auttaa pääsemään alussa paremmin kiinni käsiteltävään aiheeseen.

Muunnelmia

Ks. Käsite- ja miellekartat (mind map)

Kirjallisuutta

Kupias, P. (2011). Kouluttajana kehittyminen (3. painos). Gaudeamus: Helsinki.