20.6.2024
Teksti: Minna-Rosa Kanniainen

Jos liikut Espoossa, olet saattanut nähdä tämän kirjoituksen Suomenojan liikenneympyrän alikulkutunnelin suulla. Olen monesti pyöräillyt tämän ohi ja miettinyt kuka sen on mahtanut kirjoittaa. Missä tilanteessa? Ja onko hänen elämänsä sillä hetkellä ollut kuin unta?

Joskushan elämä on kuin unta. Hyvässä tai pahassa. Olisitko sinä osannut ennakoida elämäsi tapahtumat kymmenen tai viisitoista vuotta sitten? Minä en. Omalla kohdallani kyse ei ole siitä, että haaveeni olisivat toteutuneet. Monista asioista en olisi osannut aikaisemmin edes haaveilla — kunnes olenkin yhtäkkiä aavistellut jonkun uuden mahdollisuuden olemassaolon. Epämääräiset haaveentapaiset ovat hiljalleen piirtyneet näkökenttääni ja saaneet tunnistettavan muodon, ehkäpä juuri hieman ennen sitä hetkeä, kun aika on ollut niille kypsä.

On olemassa urateoria, joka korostaa ennakoimattomien tekijöiden merkitystä: Planned Happenstance. Se on kirjoittanut John Krumboltz ja hänen ajatuksensa on, että pelkkä suunnitelmallisuus ei riitä. Niinhän se on: ”Jos haluat saada jumalat nauramaan, kerro heille suunnitelmasi”.

Kun teemme suunnitelman, kaikki siihen vaikuttavat tekijät ovat ehtineet muuttua moneen otteeseen ennen kuin olemme lähelläkään sen toteutumista. Sattumanvaraisilla ja ennakoimattomilla tapahtumilla on iso vaikutus meidän kaikkien elämään. Krumboltzin toerian mukaan, jos suhtaudumme tapahtumiin uteliaana ja avoimin mielin, muokkaamme omia suunnitelmiamme joustavasti ja edistämme sinnikkäästi avautuvia tilaisuuksia, saamme hyödynnettyä muutokset ja yllättävät tilanteet omaksi eduksemme.

Valmentajana haluaisin kyseenalaistaa puhtaan sattuman merkityksen. Kun kysyn ihmisiltä, miten he ovat päätyneet nykyiseen tehtäväänsä, monet kertovat, että kyseessä on ollut sattuman kauppa. Kun asiaa tarkastelee hieman tarkemmin, paljastuu kuitenkin usein jonkinlainen looginen jatkumo. On tehty jotakin, joka on mahdollistanut jotakin muuta, ja kaikki aiempi työ on tuottanut hedelmää – vaikkakin joskus pitkällä viiveellä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että nähdään avautuvat tilaisuudet ja tartutaan niihin.

Harva meistä osaa aavistaa etukäteen elämämme kaikkia käänteitä. Uskon kuitenkin siihen, että toteutumismahdollisuudet sille minkä aavistamme ovat suuremmat kuin asioille, joita emme osaa nähdä etukäteen. Tietoisia tavoitteita on helpompi edistää. Tunnistamme niiden suuntaan johtavat reitit paremmin kuin hämärän peitossa olevat suunnat.

Millainen haave sinun näkökenttääsi hahmottuu seuraavan kulman takaa? Ja kun uusi tilaisuus kävelee vastaan kirkkaassa päivänvalossa, tunnistatko sen?

Kaunista, rentouttavaa ja mieltä avartavaa kesää!

Lue lisää Krumboltzin teoriasta täältä.

Coaching ja työnohjaus ovat oivia keinoja pysähtyä, reflektoida ja tunnistaa erilaisia avautuvia tulevaisuuden suuntia. Lue lisää Teveren palveluista täältä.