Asteikot ja janat

Perusidea

Osallistujat arvioivat nykytilannetta, omaa osaamistaan, omia arvojaan, tunteitaan ja arvostuksiaan erilaisten väittämien ja kysymysten avulla.

Tavoite

Asteikkojen ja janojen tavoitteena on kartoittaa nykyhetkeä. Niiden avulla hankalasti lähestyttävät aiheet saadaan helpommin jäsenneltyä ja päästään keskustelemaan omista mielipiteistä, arvostuksista ja tunteista konkreettisemmalta pohjalta. Asteikot ja janat antavat mahdollisuuden nostaa esille erilaisia näkökulmia ja käydä keskustelua niistä.

Eteneminen

Yleinen asteikko tai jana on yhdestä kymmeneen, jossa pistemäärä 10 kuvaa täydellistä tilannetta ja 1 sen täydellistä vastakohtaa. Asteikkona voidaan myös käyttää esimerkiksi täysin samaa mieltä – täysin eri mieltä -asteikkoa. Asteikko tai jana voidaan ajatella mielessä, piirtää paperille tai fläpille tai tehdä huoneen poikki lattialle.

Kun asteikko tai jana on esitelty, jokaista osallistujaa pyydetään valitsemaan se kohta, joka kuvaa hänen sen hetkisiä tunteitaan, arvojaan, mielipidettään tms. Olennaista ei ole tarkastella miten oma sijoittuminen eroaa suhteessa muihin. Sama kohta asteikolla tai janalla voidaan kokea hyvin eri tavalla. Siksi kouluttaja voikin seuraavaksi esimerkiksi haastatella yksittäisiä osallistujia miksi hän valitsi juuri kyseisen kohdan asteikolla tai janalla. Kouluttaja voi myös kysyä missä yksittäinen osallistuja tai osallistujat näkisivät itsensä täydellisen onnistumisen tai tilanteen edessä. Tämän jälkeen voidaan esittää kysymyksiä siitä, miten nykytilanne eroaa optimaalisesta tilanteesta ja mitä jokainen voi tehdä päästäkseen parhaaseen tulokseen. Hyvä tapa konkretisoida tilannetta osallistujille on kysyä mistä tietävät, että ovat liikkuneet yhden askeleen mittarilla tai janalla kohti tavoitetta. Näin myös tavoitteeseen pääsy konkretisoituu askel askeleelta.

Kun työskentely toteutetaan useamman kerran, päästään punnitsemaan omien ajatusten, arvostusten, tunteiden ym. muuttumista koulutuksen aikana. Näin menetelmää voidaan käyttää lopussa arviointiin tarkastellen oman suhtautumisen muuttumista.

Huomioita

Kun tiedetään, että asia on ristiriitainen tai herättää paljon tunteita ryhmässä, jossa sitä käsitellään, vaatii sen käsittely kouluttajalta hyviä vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja.

Muunnelmia

Asteikkojen ja janojen sijaan voidaan myös soveltaa valmiita määrittelyitä eri mielipiteille tai tuntemuksille, jolloin esimerkiksi tietty sijainti tilassa ilmaisee tiettyä mielipidettä tai tuntemusta. Vastakohtien timantti on ristikko, jossa on neljä erilaista asennetta ilmaisevaa ruutua. Ristikko voidaan asettaa fläpille ja jokainen osallistuja voi ruksia omaa mielipidettä tai käsitystä ilmaisevan ruudun. Ristikko voidaan myös tehdä lattialle, jolloin jokainen osallistuja asettuu seisomaan haluamansa ruudun kohdalle. Osallistujia voidaan myös pyytää asettautumaan mahdollisimman kauas omaa käsitystä ilmaisevasta kohdasta ja keksimään perusteluja sille miksi olisivat juuri kyseisessä kohdassa. Näin vastakkainen näkökulma voi näyttäytyä uudella tavalla yksittäiselle osallistujalle.

Kirjallisuutta

Favorin-Häkkilä, M. (2010). Lakitiedon opettamisessa käytettäviä menetelmiä.
Osoitteessa: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/12831/Favorin-Hakkila.Mari.pdf?sequence=1
Kupias, P. (2011). Kouluttajana kehittyminen (3. painos). Helsinki: Gaudeamus.
Pruuki, L. (2008). Ilo opettaa – Tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ