Perusidea

Haastattelun ideana on, että koulutukseen osallistujat hankkivat tietoa koulutuksen teemoista haastattelemalla kyseisen aiheen asiantuntijaa. Asiantuntijana voi toimia toinen osallistuja, kouluttaja tai ulkopuolinen osaaja.

Tavoite

Alussa tavoitteena voi olla virittäytyminen aiheeseen; haastatellaan vierustoveria tai -tovereita tutustumismielessä. Myöhemmin haastattelu sopii menetelmänä esimerkiksi kokemusten jakamiseen ja oman tietopohjan laajentamiseen. Menetelmän avulla voidaan myös harjoitella erilaisia tapoja lähestyä toista kysymyksin. Kun haastateltavana oleva joutuu jäsentämään omia ajatuksiaan vastaamalla toisen kysymyksiin, hän voi saada uusia oivalluksia ja näkemyksiä aiheesta. Haastattelu voi toimia myös oivallisena kuunteluharjoituksena.

Eteneminen

Ensiksi päätetään aihe, josta asiantuntijaa haastatellaan. Haastateltava voi valikoitua teeman mukaan tai teema haastateltavan mukaan. Asiantuntija voi olla joku osallistujista tai ulkopuolinen vieras. Aihe tai teema voidaan jakaa eri parien tai pienryhmien kesken osa-kokonaisuuksiin, jolloin samasta aiheesta saadaan laajemmin tietoa. Toisaalta samoihinkin kysymyksiin voidaan saada erilaisia avartavia näkökulmia haastattelemalla eri taustoja omaavia ja eri aloilla työskenteleviä henkilöitä. Kun tavoitteena on kehittää haastattelutaitoja tietyssä tilanteessa toimimista varten, voidaan edetä haastatellen toinen toisia roolipelin tavoin jäljitellen oikeaa tilannetta.

Haastattelukysymyksille tai aiheille on hyvä laatia runko etukäteen. Kouluttaja voi tehdä rungon itse tai laatia sen yhdessä osallistujien kanssa. Jokainen osallistuja voi myös laatia oman haastattelurunkonsa riippuen siitä, miten haastattelu toteutetaan. Kun osallistujat pääsevät vaikuttamaan kysymysten tai haastatteluteemojen valintaan, ne ovat aidosti heitä kiinnostavia. Myös spontaaneille kysymyksille on hyvä jättää tilaa esimerkiksi koko ryhmän eteen kutsuttavan asiantuntijan haastattelussa. Haastattelijana voi toimia kouluttaja tai yksi osallistujista. Pienryhmissä osallistujat voivat haastatella toinen toisiaan vuorotellen. Lopuksi haastatteluiden anti on hyvä vetää yhteen koko ryhmässä esimerkiksi kokoamalla osallistujien päällimmäiset oivallukset.

Muunnelmia

Ks. Aktivoivien kysymysten käyttö

Haastattelu voidaan myös toteuttaa toiminnallisemmin siten, että jokainen osallistuja kiertää kävellen tilassa haastattelemassa muita osallistujia itse laatimansa 1-2 kysymyksen pohjalta ja vastaamassa muiden osallistujien esittämiin kysymyksiin.

Videoneuvottelukoulutuksessa haastattelu voidaan tehdä myös etäyhteyden kautta, jolloin samalla saadaan harjoitusta verkon välityksellä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ja sen ylläpitämistä.

Osallistujille voidaan antaa tehtäväksi toteuttaa haastattelu myös esimerkiksi välitehtävänä valitsemansa asiantuntijan tapaamisena, puhelinhaastatteluna tai verkon välityksellä tapahtuvana.

Kirjallisuutta

Hyppönen, O. & Linde´n, S. (2009). Opettajan käsikirja – Opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. Teknillisen korkeakoulun opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 4/2009. Osoitteesta: http://lib.tkk.fi/Reports/2009/isbn9789622480637.pdf
Lehtonen, M. & Salovaara, S. (2009). Kouluttajan opas. Mannerheimin lastensuojeluliitto: Helsinki. Osoitteessa: http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/6b00b29c87a9c45aecb3d1872c5db166/1344861081/application/pdf/11918092/Kouluttajan%20opas%20lowres%2012.1.09.pdf
Pruuki, L. (2008). Ilo opettaa. Helsinki: Edita.