Käsite- ja miellekartat (mind map)

Perusidea

Kokonaisuuden hahmottaminen graafisen esityksen avulla. Voidaan toteuttaa sekä yksilöllisesti että ryhmänä.

Tavoite

Tietyn aihepiirin käsitteiden ja niiden välisten suhteiden sekä niiden muodostamien kokonaisuuksien hahmottaminen graafisesti.

Käsitekartta:
Yksilölle käsitekartta on työkalu oppimiseen. Sen avulla yksilö voi jäsennellä omaa ajatteluaan. Ryhmänä toteutettuna käsitekartan tekeminen sopii yhteisen merkityksen luomiseen.

Miellekartta (mind map):
Miellekartan avulla yksilö voi jäsentää omia käsityksiään, hyödyntää karttaa opiskelussa sekä tehtävien suunnittelussa. Ryhmässä tehdyn miellekartan avulla voidaan hahmottaa ryhmän yhteistä jäsennystä ja näkemystä käsitellystä asiasta.

Eteneminen

Käsitekartta:
– Tarkasteltavaan teemaan liittyvien keskeisten käsitteiden etsiminen, luokittelu ja hierarkiseen järjestykseen asettaminen, esim. tietyn prosessin eri vaiheiden hahmotus.
– Käsitteiden linkittäminen toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla. Linkit voivat olla yhden- tai kahdensuuntaisia, esim.prosessissa eri vaiheet voivat muodostaa useamman vaihtoehtoisen polun tai ne voivat muodostaa silmukan, jossa on tarpeen palata takaisin tiettyyn vaiheeseen ennen uuteen vaiheeseen siirtymistä.
– Suhteiden (linkkien) nimeäminen mahdollisimman selkeästi ja mahdollisuuksien mukaan lyhyesti.
– Graafisen kuvauksen muokkaaminen ja osien sijoittelu niin, että se kuvaa tietorakenteen hierarkkista kokonaisuutta.

Miellekartta (mind map):
– Miellekartan laatimisessa ei ole niin tiukkoja vaatimuksia esimerkiksi linkkien nimeämisen ja hierarkkisuuden vaatimusten suhteen kuin käsitekartassa.
– Miellekartan keskellä esitetään pääaihe tekstinä tai visuaalisena elementtinä, josta haarautuu erilaisia aiheeseen kuuluvia tai siitä mieleen tulevia osatekijöitä.

Muunnelmia

Ks. Kokonaiskuvan hahmotus

Kirjallisuutta

Kupias, P. 2011. Kouluttajana kehittyminen (3. painos). Gaudeamus: Helsinki.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ