Reflektiivinen ryhmä
Perusidea
Menetelmän avulla tilannetta tai ongelmaa pystytään tarkastelemaan useasta eri näkökulmasta. Vain osa ryhmästä osallistuu aktiiviseen keskusteluun, jolloin toiset ovat kuuntelijan roolissa. Kuuntelijat joutuvat viivyttelemään omien mielipiteidensä esille tuomista, jolloin mielipiteet voivat kuuntelun kuluessa jalostua ja muuttua. Reflektiivinen ryhmä soveltuu erityisesti ongelmatilanteiden käsittelyyn tuomaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja.
Tavoite
Reflektiivisen ryhmän tavoitteena on tuottaa uusia ideoita käsiteltävään aiheeseen.
Eteneminen
Yksi osallistuja tai ryhmän ohjaaja esittelee ongelman tai tilanteen, johon halutaan löytää ratkaisu. Esittely voidaan toteuttaa myös haastattelemalla. Tämän jälkeen muut osallistujat ryhmittyvät muutaman hengen sisäringiksi ja suureksi ulkoringiksi tai kahdeksi samankokoiseksi ringiksi. Sisärinki tai toinen ringeistä alkaa keskustella käsiteltävästä tilanteesta. Keskusteluaikaa annetaan noin 10-15 minuuttia, jolloin kuuntelevan ryhmän jäsenet voivat tehdä muistiinpanoja, mutta eivät osallistua keskusteluun.
Ensimmäisen keskustelun jälkeen kuuntelijat joko kommentoivat tai jatkavat keskustelua.
Kouluttajan on tärkeä ohjata keskustelu erilaisten näkökulmien pariin, jotka auttavat ongelman esille tuojaa itse oivaltamaan ja ratkaisemaan pulmansa. Keskustelijoita tulisi ohjata tuomaan esille esimerkiksi niitä ajatuksia, joita ongelman tuojan kertomus heissä herätti, miten kertomus liittyy heidän omiin kokemuksiinsa tai mikä kertomuksessa oli mielenkiintoista, sen sijaan että he yrittäisivät ratkoa esille nostettua ongelmaa.
Kun kumpikin ryhmä on keskustellut, ryhmät yhdistetään, ja tarvittaessa tehdään yhteenveto käydystä keskusteluista. Lopuksi ongelman esittelijä kertoo millaisia oivalluksia ja ratkaisuvaihtoehtoja hän löysi keskustelun avulla. Aivan viimeiseksi on hyvä käydä kokoava keskustelu siitä, mitä opittiin, jolloin osallistujat saavat kertoa omia näkemyksiään ja oppivat toistensa ajatuksista.
Muunnelmia
Ks. Akvaarioryhmä
Kirjallisuutta
Kupias, P. (2011). Kouluttajana kehittyminen (3. painos). Helsinki: Gaudeamus.