Roolipeli

Perusidea

Kuvitteellinen todellisuutta muistuttava tilanne näytellään läpi eläytyen tilanteessa olevien rooleihin.

Tavoite

Menetelmän avulla opitaan toiminnan kautta soveltamaan uutta tietoa. Roolipelin avulla voidaan esimerkiksi edistää toiminnan ymmärtämistä, käsitellä erilaisia tunteita, asenteita ja arvoja sekä ratkaista ongelmia.

Eteneminen

Valmisteluvaihe: Valmisteluvaihe alkaa teeman, ongelman ja roolien hahmottelulla. Jos roolipeliä käytetään ensimmäistä kertaa, on menetelmän käyttö perusteltava hyvin, ettei roolipeli tunnu osallistujista keinotekoiselta. Usein näytteleminen tapahtuu niin, että osa osallistujista näyttelee ja osa tarkkailee. Keskeiset ohjeet on hyvä antaa kirjallisesti, mutta niitä laatiessa on tärkeää jättää tilaa näyttelijöiden luovuudelle ja omille näkemyksille. Osallistujien omien kokemusten ja näkemysten esille nostaminen on olennaista.

Roolipelivaihe: Roolipeli toteutuu hyvin kolmen hengen ryhmässä, jolloin kaksi voi näytellä tilanteen ja yksi voi toimia tarkkailijana. Työskentelyvaiheessa näyttelemiseen varataan aikaa yleensä 5-10 minuuttia. Aika sovitaan etukäteen, mutta tarpeen mukaa sitä voidaan vähentää tai lisätä. Samaa tilannetta, esimerkiksi asiakaspalvelun sujuvuutta, voidaan harjoitella eri rooleissa vaihtamalla niitä ryhmän sisäisesti. Silloin myös aikaa on varattava enemmän, jotta jokaista roolia ehditään näytellä. Lopuksi on myös tärkeää irrottautua rooleista. Rooli voidaan riisua sekä puheen että erilaisten rooliin liitettävien symbolien (esim. takin) pois ottamisen avulla.

Analysointivaihe: Roolipelin jälkeen analysoidaan tilanne ja tehdään johtopäätöksiä. Tätä vaihetta voidaan pitää roolipelin tärkeimpänä vaiheena, sillä tarkoituksena on, että niin rooleissa olijat kuin tarkkailijat oppivat. Analysointivaihe voidaan toteuttaa koko ryhmän kesken, pienissä ryhmissä tai pareittain. Tapahtuneesta ja tapahtumien taustoista yritetään saada mahdollisimman hyvä kuva ja, siksi on tärkeää kuulla eri rooleissa olleiden kokemuksia ja tunteita, joita se herätti. Analysoinnin avulla todetaan mitä opittiin ja miten opittua voidaan jatkossa soveltaa omassa työssä tai toiminnassa. Analysoinnin pohjalta tilanne voidaan näytellä vielä uudestaan.

Muunnelmia

Ks. Case- tai tapausopetus

Kirjallisuutta

Kupias, P. (2011). Kouluttajana kehittyminen (3. painos). Helsinki: Gaudeamus.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ