Tarinat

Perusidea

Tarinoiden ja esimerkkien avulla osallistujille hahmotetaan opittava asia esimerkiksi kertomalla, miten asia on noussut esille jossain tilanteessa tai miten sitä on sovellettu käytäntöön. Tarinan avulla voidaan opettaa myös käänteisesti esimerkiksi, miten ei tulisi tehdä tai mitä voi tapahtua, jos asiaa ei hallitse.

Tavoite

Tarinoita voidaan käyttää koulutuksen missä vaiheessa tahansa tukemassa koulutukselle asetettuja tavoitteita. Alussa tarina voidaan kertoa osallistujien virittämiseksi aiheeseen. Myöhemmin tavoitteena voi olla ongelmanratkaisun havainnollistaminen tai esimerkiksi ideoinnin alustus.

Eteneminen

Tarina voidaan suunnitella etukäteen tai se voidaan kertoa spontaanisti sopivassa kohdassa. Ennen kertomista on hyvä pohtia, millä tavalla tarina havainnollistaa aihetta tai mikä sanoma siitä välittyy. Osallistujien tulkintojen kautta tarina voi saada uusia vivahteita ja tuottaa oivalluksia, joita kouluttajalla itselläkään ei ollut mielessä ennen tarinan esittämistä. Osallistujia kannattaa siten joskus pyytää myös jakamaan omia kokemuksiaan ja tarinoitaan kuultuun aiheeseen liittyen. Pruuki (2008) jakaa tarinankerronnan viiteen eri vaiheeseen. Johdannossa esitellään tarinan päähenkilö ja viritetään kuulijat aiheeseen. Toisessa vaiheessa ilmestyy päähenkilöön liittyvä ongelma tai kysymys, johon tarvitaan ratkaisu. Kolmannessa vaiheessa vahvistetaan ongelmaa tai kysymystä pisteeseen, jossa asia on ratkeamassa joko hyvään tai huonoon suuntaan. Neljännessä vaiheessa tilanne ratkeaa ja samalla välittyy tarinan sanoma tai opetus. Päätösvaiheessa tasataan tilanne ja voidaan siirtyä esimerkiksi tekemään harjoituksia tarinan pohjalta. (Pruuki, 2008.)

Huomioita

Tarinat ovat usein myös viihdyttäviä. Ne keventävät ilmapiiriä ja luovat positiivisia tunteita, joilla on myönteinen vaikutus oppimiseen. Jotta oppimista ja oivalluksia syntyy, ei tule unohtaa oppimistavoitteita. Tarinaa ei kerrota ainoastaan, koska se on hauska tai mielenkiintoinen, vaan koska se auttaa jollain tavalla saavuttamaan asetettuja oppimistavoitteita.

Osallistujat poimivat lisäksi tarinoista eri asioita. Siksi voi olla hyvä toisinaan kuulostella toimiko tarina ajatellusti. Joitain tarinat puhuttelevat enemmän, kuin toisia; tämä voi liittyä oppimistyyleihin. Onkin hyvä ottaa huomioon osallistujien erilaiset oppimistyylit ja käyttää erilaisia havainnollistamistapoja.

Muunnelmia

Tarinat itsessään ovat hyvä menetelmä monipuolisuutensa vuoksi. Täysin eri ympäristöstä oleva tarina voi toimia erinomaisesti oivallutavana esimerkkinä. Tarinoita voidaan myös käyttää yhteistoiminnallisemmin muiden menetelmien pohjana (ks. Roolipeli ja Case- ja tapausopetus).

Kirjallisuutta

Pruuki, L. (2008). Ilo opettaa. Helsinki: Edita.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ