Väittely

Perusidea

Menetelmän ideana on laittaa kaksi näkemystä vastakkain ja puolustaa tai vastustaa tiettyä asiaa.

Tavoite

Menetelmän avulla pyritään tuomaan esille mahdollisimman laajasti erilaisia näkemyksiä ja argumentteja käsiteltävästä aiheesta. Väittelyn tavoitteena on saada osallistujat soveltamaan tietoa ja oppimaan argumentointia, kuuntelua ja vastaväitteisiin vastaamista.

Eteneminen

Ensimmäiseksi osallistujat jaetaan kahteen vastakkaista näkemystä edustavaan ryhmään. Yksi tai muutama ryhmästä nimetään pääväittelijäksi ja loput taustaryhmäksi, jonka tarkoituksena on tukea ja auttaa pääväittelijöitä valmistautumaan väittelyyn. Vastakkain asetelmien tulee olla riittävän erilaisia, jotta puolustamisesta ja vastustamisesta syntyy keskustelua ja väittelyä. Puolustettavaksi/vastustettavaksi voidaan ottaa myös yksi väite. Ennen väittelyä osallistujat saavat aikaa valmistautua ja voivat taustaryhmissään pohtia perusteluja väitteidensä tueksi. Väittely alkaa ryhmien pitämillä aloituspuheenvuoroilla. Tämän jälkeen puheenvuorot vuorottelevat väittelijöillä. Puheenjohtaja voi antaa yleisölle myös puheenvuoron sekä ohjata väittelyä ärsykepuheenvuorolla. Puheenjohtajan on kuitenkin oltava mahdollisimman tasapuolinen väittelyn aikana. Lopuksi ryhmille voidaan antaa päätöspuheenvuorot, joissa he lyhyesti tiivistävät kantansa.

Muunnelmia

Väittelijöiden rooleja voidaan vaihtaa kesken väittelyn, jolloin ongelma tai käsiteltävä aihe nähdään myös toisesta näkökulmasta.

Akvaarioväittelyssä väittelijöiksi valitaan ne, joilla on asiasta voimakkaimmat mielipiteet. Väittelyn ulkopuolelle jäävät saavat arvoida esiin tuotuja näkökulmia rauhassa ja kriittisesti. 2-4 aktiivisesti keskusteluun osallistuneista tai mielipiteitään voimakkaasti puolustanutta henkilöä asettuu keskustelemaan aiheesta koko ryhmän eteen. Keskustelua seuraavat eivät kommentoi keskustelua. Väittelyyn käytettävä aika on joko sovittu etukäteen tai väittely lopetetaan, kun kuuntelijat kokevat, että puheenvuorot alkavat toistaa itseään. Tämän jälkeen väittelyä kuunnelleet jakavat väittelyn herättämiä ajatuksia. Väittelijät eivät osallistu tähän, paitsi jos heidän sanomisiaan on tulkittu väärin. Väittely päätetään siihen, että kaikki kertovat, miltä keskustelu heistä tuntui.

Kirjallisuutta

Kupias, P. (2011). Kouluttajana kehittyminen (3. painos). Helsinki: Gaudeamus.
Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Helsinki: Kepa ry.

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ