07.06.2017
Teksti: Sara Sandström

Vaativuuden kehä

Foorumissakin puhumassa ollut Pauli Tossavainen on puhunut aiemmin vaativuuden kehästä, johon nuoret työntekijät saattavat ajaa itsensä. Varsinkin korkeakouluopiskelijat ovat opinnoissaan tottuneet, että itseltään on vaadittava paljon. He saattavat kuvitella, että suoritus, joka ei ole vähintään lähes täydellinen, on merkki laiskuudesta tai tyhmyydestä. Vaativuuden kehä voi johtaa ahdistuneisuuteen, unettomuuteen ja masennukseen.

Mikä on esimiehen rooli nuoren asiantuntijan työhyvinvoinnissa? Tossavaisen mukaan esimiehen tulisi muistuttaa työntekijää, että tarpeeksi hyvä ei tarkoita aina virheettömyyttä, työn voi tehdä hyvin ilman, että se on täydellistä. Tämä voi välillä olla kympin tytöille ja pojille hankala muistaa.

Kiinnostavat prokkikset kasaantuvat

Täydellisyyden tavoittelu ei ole ainoa tapa aiheuttaa itselleen suunnatonta stressiä. Henkilöstöjohtaja Hanna Reijonen Tiedolta puhui Foorumissa asiantuntijatyön muutoksesta ja siitä, kuinka kaikki eivät enää ole töissä perinteisesti yhdessä yrityksessä. Työtä teetetään muun muassa freelance-työntekijöillä ja yrittäjillä.

Omasta tuttavapiiristäni huomattava osa tekee freelancetöitä, mahdollisesti jonkun osa-aikaisen pestin lisäksi, opintojen ohessa. Freelance työ antaa vapauden tarttua juuri niihin tehtäviin, jotka kiinnostavat eniten. Ongelmia syntyy, kun kiinnostavia projekteja kertyy enemmän, kuin oma aika ja jaksaminen oikeastaan antaisi myöten. Kiinnostavista projekteista ei tee mieli jäädä pois, eikä tulonlähteille välttämättä uskalla sanoa ei silloin, kun niitä olisi tarjolla. Mistä tietää, onko ensi kuussa tai ensi vuonna enää mitään?

Kellon ympäri kestäviä työpäiviä ja vähäisiä unia jaksaa hetken, toiset pidempään, toiset vähemmän aikaa. Pidemmän päälle tämä tahti ei tuota hyvinvoivia ihmisiä.

Miten jaksaa jatkossa?

Työurat pitenevät. Meitä alle 25-vuotiata odottaa huomattavasti pidempi työura kuin meidän vanhempiamme. Meidän tulee siis osata hallita omaa työtämme ja pitää huolta jaksamisestamme. Meidän pitää osata tehdä tarpeeksi hyvin ja tarpeeksi vähän, eikä vaatia mahdottomia itseltämme. Kuten kaikki muutkin uusissa tilanteissa, tarvitsemme taitavia esimiehiä ja mentoreita sekä mahdollisesti työohjaajia ja coacheja tukemaan kehittymistämme.

SOK:n työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen muistutti omassa puheenvuorossaan, että esimiehet ja kollegat ovat nuorelle peilejä, joiden kautta nuori oppii, millainen on hyvä työntekijä. Tämä on totta niin kaupan alalla kuin asiantuntijaorganisaatioissakin.

Taitavia ohjaajia, tarvitaan myös freelance-töitä ja oman yrityksen kautta töitä tekeville nuorille tekijöille. Onko näiden yrityksen ulkopuolisten työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen kuitenkaan tilaajayrityksen vastuulla? Lainsäädännöllisesti ei. Jaksaminen jää yrittäjän tai freelancerin omalle vastuulle. Kuka näille nuorille opettaa, miten töitä tehdään ja miten pitää huolta jaksamisestaan? Foorumissa vastuuta haluttiin asettaa kouluille ja korkeakouluille. ”Tarpeeksi hyvä on tarpeeksi hyvä” olisi varmasti hyvä viesti kaikille opiskelijoille ja koululaisille, mutta opinnoissa tarpeeksi hyvä tarkoittaa eri asiaa kuin työelämässä, joten työelämän mentoreita tarvitaan myös jatkossa.

Työelämää ei opita yliopiston työelämäopinnoissa, vaikka päättäjät sitä kovasti toivoisivat. Työelämää opitaan työelämässä ja siksi työelämässä tarvitaan myös taitavia ohjaajia ja esimiehiä. Niille, jotka eivät ole suoraan kenenkään esimiehen valvovan silmän alla, olisi erityisen tärkeää itse pyrkiä opettelemaan oman työ hallintaa. Tässä voivat avuksi tulla esimerkiksi ammattiliittojen tai yliopistojen järjestämät mentorointiohjelmat. Myös coachingin kaltaisesta yksilöohjauksesta voi olla hyötyä.

Foorumissa puhuttiin jonkin verran siitä, miten verkostomaisessa työntekoympäristössä ei vain esimiehellä, vaan myös kollegoilla on vastuu pitää huolta toisten jaksamisesta. Tämän tulisi ulottua myös talon ulkopuolisiin verkoston jäseniin.