”Tevere” on muun muassa joki Roomassa, ravintolan ja hotellin nimi sekä urheilujoukkue. Kaksi työyhteisöjen kehittämisestä kiinnostunutta naista antoi sen myös nimeksi yhdeksän vuotta sitten perustamalleen yritykselle.

11.4.2019/Marjatta Ikonen

TEVEREN osakkaat Raija Peltola ja Päivi Kupias olivat yrittäjiä jo ennen yhteistä yritystään, mutta molemmat ajattelivat, että yhdessä jonkun toisen kanssa saa enemmän aikaan ja oppii itse enemmän. Hynttyyt lyötiin yhteen yhdeksän vuotta sitten ja yhteisen yrityksen nimeksi annettiin Tevere.   Kaksikko halusi heti alussa avata nimeä ja sisällyttää siihen niin yrityksen vision, mission kuin arvotkin. Jokainen kuudesta kirjaimesta sai oman merkityksen: T=työ(yhteisöt), E=elämä, V=valmennus, E=eettisesti, R=ratkaisusuuntautuneesti ja E=oppimista Edistäen

”T” TARKOITTAA Teveren maailmassa siis työtä ja työyhteisöjä, joita Päivi ja Raija haluavat ennen kaikkea valmentaa ja kehittää.
– Jotta työyhteisön hyvinvointi, osaaminen ja tehokkuus kasvaa, he sanovat.
– Voi ajatella, että missiomme on olla rakentamassa parempaa työelämää, sellaista, että jokaisen olisi hyvä aamuisin tulla töihin, Päivi selventää.
– Kun ihmiset viettävät aikaa työssään melko paljon, niin olisihan se hyvä, että se aika kuluisi mielekkäästi ja jokainen voisi tuntea työssään olevansa tarpeellinen ja hyväksytty, hän jatkaa.
Tämä tehtävä on säilynyt samana yrityksen koko yhdeksänvuotisen taipaleen ajan.

VUONNA 2010 Suomi oli jo toipunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeisestä pahimmasta lamasta. Kaksikon omaa työelämät olivat myös siinä vaiheessa, että oli hyvä aika aloittaa yritys.
– Meillä molemmilla oli jo vakiintunut asiakaskunta olemassa. Olimmehan olleet yrittäjinä jo useamman vuoden, Raija muistelee.
Yhdeksään vuoteen on mahtunut talouselämään kuuluvia, asiakaskunnan kokemia nousuja ja laskuja: menestyviä bisneksiä ja paljon yt-neuvotteluja; hyvinvointia ja supistuksia. Tämä on tietenkin näkynyt myös tevereläisten työssä.
– Työn vaatimukset ovat muuttuneet, Raija sanoo.
– Yhä pienemmällä väkimäärällä tehdään enemmän kuin aikaisemmin. Koulutuksista mennään ohjausten suuntaan ja oppimisnäkemykset alkavat maastoutua puheiden tasolta ihan käytännön toimenpiteiksi – ainakin osassa yrityksiä.
Kaksikon mielestä tämä näkyy niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Kun työpaikoilta on otettu ”löysät pois”, niin palautumisaikaa ei ole. Kuitenkin uuden luominen vaatii pysähtymistä ja löysää aikaa. Tästä onkin muodostumassa seuraava todellinen haaste: miten samanaikaisesti ollaan tehokkaita suorittajia ja innovoivia keksijöitä? Ja ennen kaikkea – mistä löydetään pysähdyspaikkoja?
– Omaa työtä täytyy osata johtaa ja monet ovatkin kehittyneet siinä todella taitaviksi, kaksikko kehuu.
Tämä taito ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sitä on opeteltava.

KUN TYÖPAIKOILLA tehdään suuria muutoksia ja otetaan uusia järjestelmiä käyttöön, korostuu kouluttajavalmennuksen osuus. Tällä hetkellä oman työn hallinnan coachingit ja ylipäätään coachingit ja työnohjaukset korostuvat sen vuoksi, että työpaikoille kaivataan paikkoja, joissa pohditaan omaa työtä ja itseä työn tekijänä.
Kun taloudessa menee hyvin ja uutta väkeä rekrytoidaan, korostuu perehdyttäjävalmennuksen osuus. Mentorointivalmennusta puolestaan tarvitaan, kun samaan aikaan suuri määrä kokeneita työntekijöitä on jäämässä eläkkeelle.
– Tosin tällaista ohjausta kysytään myös silloin, kun halutaan muutenkin jakaa yrityksessä olevaa osaamista, Päivi täsmentää.
Monenlaiset eri asiakkaat ovat auttaneet näkemään, miten työyhteisöjen toimivuus ja johtaminen kohtaavat samankaltaisia haasteita toimialasta tai palkanmaksajasta riippumatta.
– Meidän asiakkaamme ponnistelevat kehittääkseen itseään tai työpaikkojaan, siinä työssä on aina ilo olla mukana tukemassa, Raija sanoo.
Tällä jaksetaan seuraavat yhdeksän vuotta.

 

 

 

KIRJOITA HAKUSANA TÄHÄN JA PAINA ENTERIÄ