Perusidea

Idea väittämien käytössä on saada osallistujat ottamaan kantaa, eli avaamaan keskustelu. Esittämällä osallistujille koulutuksen teemaan liittyviä väittämiä heitä voidaan virittää aiheeseen sekä sen omakohtaiseen pohdintaan. Väittämät voivat olla hyvin yleisiä, tai jopa kiistanalaisia – sellaisia, joiden tiedät herättävän keskustelua. Ideana on, että osallistujat voivat yhtä hyvin olla niistä samaa tai eri mieltä. Valittua kantaa kiinnostavammaksi nousevat heidän perustelunsa: miksi näin?

Parhaimmillaan menetelmä toimii, jos väittämät ovat yleisiä, eli niihin ei ole olemassa selkeitä ”oikeita” tai ”vääriä” vastauksia.

Tavoite

Tavoite on saada aikaan keskustelua ja avata erilaisia näkökulmia. Väittämien avulla voidaan kartoittaa osallistujien aiempia käsityksiä, mielipiteitä ja kokemuksia käsiteltävään aiheeseen liittyen.

Menetelmä ikään kuin ”pakottaa”, ottamaan kantaa, eli oletusarvona on, että jokainen osallistuja pystyy muodostamaan oman mielipiteensä ja perustelemaan sen. Menetelmä tekee näkyväksi erilaisten mielipiteiden kirjon, sekä kysymysten moniulotteisuuden erilaisten perusteluiden myötä.

Eteneminen

Yksinkertaisimmillaan väittämät voidaan kirjoittaa omaan koulutusmateriaaliin, esim. tehdä yksi dia Power Pointiin, jossa esitetään muutama väittämä, joihin osallistujat ottavat kantaa. Väittämät voidaan kirjoittaa myös fläppitaululle, tai etänä esim. videoneuvotteluohjelman chat-kentään.

Kunkin väittämän kohdalla on kaksi vastausvaihtoehtoa: ”samaa mieltä” tai ”eri mieltä”. On hyvä korostaa sitä, että kumpikaan ei ole ”oikea” vastaus, vaan asioista voidaan olla eri mieltä. Kiinnostavampaa on kuulla osallistujien perusteluja ja näkökulmia aiheeseen liittyen.

Jos halutaan nähdä visuaalisesti, miten vastaukset jakaantuvat osallistujien joukossa, voidaan käyttää työkaluja, joissa osallistujat vastaavat kysymykseen, ja kaikki näkevät reaaliaikaisesti kunkin vaihtoehdon valinneiden määrän (esim. mentimeter.com).

Muunnelmia

Väittämät voidaan esittää koko ryhmälle, tai osallistujat voidaan laittaa pareittain tai pienryhmissä keskustelemaan väittämistä, ja sen jälkeen avata keskustelu koko ryhmässä. Jos halutaan lisätä menetelmään toiminnallisuutta, lähikoulutuksessa voidaan asettua koulutustilassa niin, että huoneen toisessa päässä ovat samaa mieltä olevat, ja toisessa eri mieltä olevat. Kaikki saavat esittää perustelunsa omaan kantaansa.

Kirjallisuutta

Kari Mikko Vesala & Teemu Rantanen (toim.) (2007) Laadullinen asennetutkimus: lähtökohtia, periaatteita, mahdollisuuksia. Teoksessa Argumentaatio ja tulkinta : laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa, Gaudeamus.