Teksti: Raija Peltola

Hyödyllinen keskustelu tarvitsee niin ”etkot” kuin ”jatkotkin”. Ennakkovalmistautuminen koskee kumpaakin osapuolta. Siihen kuuluu tärkeiden asioiden kirjaaminen organisaation määrittämällä tavalla. Myös se on varmistettava, että keskustelua on mahdollista käydä häiriöttömästi. Aikaa on hyvä varata puolestatoista tunnista kahteen.

Etukäteisvalmisteluun on kytkettävä myös koko työyhteisö. Esimiehen on kerrottava omat tai organisaation tavoitteet ja raamit kehityskeskusteluille. Järjestelyilläkin voi olla väliä. Turvallisinta on se, että kaikki tavataan samassa paikassa, esimerkiksi neuvotteluhuoneessa ja että tapaamisjärjestys on satunnainen tai työntekijöiden valittavissa.

Itse tilanteessa keskustelua käydään menneestä eli tuloksista, tulevaisuudesta eli tavoitteista ja nämä kaksi yhteen liittävästä asiasta eli kehittymisestä. Vuorovaikutustilanteessa on suotavaa vaalia
– arvostusta, jota parhaiten edistää aktiivinen kuuntelu
– molemminpuolista arviointia ja palautteen jakamista, jossa kunnossa olevia asioita on oltava enemmän kuin korjattavia
– työn merkitystä ja iloa korostavia asioita

Keskustelun loputtua on syytä tehdä yhteenveto ja sopia jatkotoimenpiteistä. Muutaman kuukauden kuluttua esimiehen on tarkistettava sovitut asiat ja lupaukset. Tämä tarkoittaa joskus aktiivisempaa itsensä johtamista ja toisinaan työntekijän muistuttamista. Usein keskusteluissa sitoumuksia tekevät molemmat osapuolet ja niin sanottu minikehityskeskustelu voi olla paikallaan. Suositeltavaa olisi käydä erilaisia keskusteluja vuoden mittaan vähintään neljä ja määrästä riippuen ajankäyttö ja painotukset voivat olla monenlaisia.

Lisää vinkkejä kehityskeskustelujen toteuttamiseen on Esimies osaamisen kehittäjänä –kirjassa erityisesti sivuilla 87-93 ja 149-152.